*

KirjoituksiaSalosta

Yläkoulun historian suvaitsevaisuustuulet

Jälkikasvu tutustuu taas historian saloihin yläkoulun oppikirjan myötä. Edessä on viimeiset kokeet ennen joululomaa joista yksi on historia ja jonka johdosta saan taas vilkaista teosta, koittaa keksiä kysymyksiä siitä ja selventää mitä on tarvis. En mikään ammattilainen ole mutta jonkin sortin harrastelija toki. Koska jokainen voi varmasti yhtyä siihen, että tieteenalana historia on melko laaja, on lyhyenkin periodin tiivistäminen aina kokoelma kompromisseja. Tällä kertaa eteen osui pari riviä jota sai tuijottaa vähän pidempäänkin.

 

Velijussi Kyllijoki, Olli Lehtonen, Merja Uljas: Historian Tuulet II 7 – 8 luokille nid. 2016

s-55

[kylistä lähdettiin varsinkin 1800 – luvun lopulla kaupunkeihin töitä etsimään monesta syystä yhä kiihtyvään tahtiin ...]

” Kulttuurit kohtaavat

Suurkaupungit olivat erilaisten kulttuurien kohtaamispaikkoja. Niiden asukkaat tulivat usein eri maista, tunnistivat eri uskontoja ja noudattivat eri tapoja ... Eri kulttuurien kohtaaminen opetti kaupunkilaisille suvaitsevaisuutta: erilaisten ihmisten ja heidän tapojensa kanssa opittiin elämään.”

 

Miten tälläinen omituinen kappale on päätynyt historian kirjaan? Ennakkoluuloiset maalaisjuntit tunsivat kaikki toisensa, olivat toisilleen sukua, mutta ah kuinka ihanaa kun se iso isänisä muutti kaupunkiin ja alkoi suvaitsemaan? Juuri kun toivuin vanhemmille osoitetusti viestistä koskien itsenäisyyspäivän viettoa koulussa,

Hei yläkoululaisen kotiväki!

Juhlistamme itsenäisyyspäivää koulussa maanantaina 5.12.

Perinteiseen tapaan luvassa on sekä yhteinen juhla puheineen, musiikkiesityksineen ja yhteislauluineen että iltapäivän tanssiaiset yäkoululaisille.

Jos lapsenne ei osallistu juhlaan tai tanssiaisiin esim. uskonnollisten syiden takia, toivomme saavamme asiasta tiedon etukäteen, sillä tapahtumien ajan oppilaat osallistuvat alaluokkien tunneille opettajien apuna, ja tarvitsemme tiedon heidän lukumäärästään.”

Esim. uskonnolliset syyt!?!? Itsenäisyyspäivä !?!? saa sitten heti hämmästellä jotain ihmeellistä suvaitsevaisuusagendan aivopesuviritelmää historian kirjassa. Pitääkö tässä tutkia kaikki muutkin lasten koulukirjat joskos matikan kirjassakin jaetaan neliöjuurella perussuomalaisia taikka muuta ?!?!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Eri kulttuurien kohtaaminen opetti kaupunkilaisille suvaitsevaisuutta"

Joko kirjoittaja ei miellä Saloa suurkaupungiksi tai sitten hän ei ole tutustunut Salon persuihin tai Märynummen lenkkiporukoihin. Kaikissa tapauksissa ymmärrän närkästyksen syyn.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Yläkoulun historiankirjat ovat toki muutenkin melko julistavia ja aika kaukana 'puhtaasta' faktasta, mutta tämä kohta on pohjat siinä, miten käytetään kirjan koko kappale yhden uuden ja trendikkään ideologian ajaamiseen (suvaitsevaisuus) ja jonka nojalla vedetään mutkat suoraksi. Miten on mahdollista? Voi mietiskellä vaikka sitä, että tätäkin aihetta on Suomen kouluissa opiskeltu aika monen opettajan ja oppikirjan voimin ennen kuin kukaan oli ennen tätä ihmesanaa 'suvaitsevaisuus' koskaan kuullutkaan. Voi toki olla sitä mieltä että turha historian on edes teeskennellä objektiivisuutta mennään vaan eteenpäin nyky yliopistojenkin hegemonian mukana värittämällä kaiken entisen monikulttuurisuudella, suvaitsevaisuudella jne ...

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Suomessa kaikki on mahdollista! Ei voi kun haukkoa henkeä tälle tyhmyyden ylistykselle.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Onko ongelma se että koulussa opetetaan lapsia kohtaamaan muita kulttuureita vai se, että siteeraamasi kohta on mielestäsi faktuaalisesti väärä?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #4

Koulussa on vaikka elämänkatsomustietoa ja yhteiskuntaoppia joiden tunneille nämä aiheet sopivat toisin kuin historian jonka pitäisi olla vain historiaa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #8

Tuo sopii siihen ajatteluun kun kysyttään terveystiedon tunnilla mitä tehdään kun joku on saanut hengenvaarallisen kohtauksen ja johon tuolla tunnilla vastataan; soitetaan hätänumeroon ja ruvetaan heti antamaan ensiapua.

Jos saman kysymyksen esittää uskonnon tunnilla, saa siihen vastauksen ruokoillaan jumalalta apua ja pelastusta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Melkoista ylitulkintaa. Väitätkö ettei lainaamasi kohta suurkaupungeista ja niiden yhteiselon perusperiaatteista ole historiallinen tosiasia? Minusta se on ihan itsestäänselvyys kaupungeissa. On myös ihan yleistä historiatieteessäkin pitää talonpoikaiskulttuurin aikaa ja alueita varsin yhtenäisenä kulttuurina. Herätysliikkeet toki olivat aikansa ääriradikaaleja hajottajia siinä elämänpiirissä, ennen torppareihin levinnyttä työväenaatetta siis. Yhtenäisyyttä vaalittiin ja vahdittiin varsin tarkkaan, kuten mm. Seitsemän veljestä -romaani kuvaa.

Itsenäisyyspäivän vaihtoehtoisen ohjelman järjestämisen syy on varmaankin tuo tanssiminen. Joissakin islamilaisissa suuntauksissa musiikki ja tanssi ovat sopimatonta touhua. Suomesta kyllä löytyy ihan omastakin takaa uskonnollisia ryhmiä, jotka eivät tanssia hyväksy. Ja opena luen rivienväleistä tätäkin: aina löytyy vähän niitäkin, joille tanssiminen on hirvittävä kauhun paikka, hyvä vaan, että on muutakin ohjelmaa.

Näet nyt 'suvaitsevaisuusagendan' mörköä siellä, missä sitä ei taida nyt sen kummemmin olla.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Koko kirja on aika kiistanalainen. Tätä ennen oleva kappale kaupunkien vetovoimasta kertoo, että näitä oli mm. parempi palkka kuin maaseudulla, vapaus kyläyhteisöstä, naiset vapautuivat perheistään. Kaikki nekin voi kääntää toisinpäin. Tämä kaupunkien uusi ja ihmeellinen suvaitsevaisuus eniten iskee korvaan, suvaittiin sitä ahtaissa oloissa sitä puolihullua serkkua ja hänen outoja tapojaan tms. kyläyhteisössäkin, mutta kun suvaitsemisen kohde on eri maasta on tämä sitten kai jotenkin erityinen asia.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

"Eri kulttuurien kohtaaminen opetti kaupunkilaisille suvaitsevaisuutta"

Ja juuri kun olen päässyt toistelemasta sitä Harvard-professori Robert Putnamin teoksessaan "Bowling Alone" (2000) esittämää tutkimustulosta, jonka mukaan suurkaupungistumiseen liittyvä monikulttuuristuminen johti paitsi eri ihmisryhmien välisiin kiistoihin erityisesti myös siihen, että kantaväestöönkään kuuluvat ihmiset eivät enää luota toisiinsa, vaan riitelevät keskenään (näkyy myös nyky-Suomessa).

Tämä tutkimustulos on kuuluisa, koska se kumosi 1950-luvulta olevan Gordon Allportin ns. kontaktihypoteesin eli läheisyysolettamuksen, jonka mukaan kontaktien läheisyys ja lisääntyminen lisäävät suvaitsevuutta. Nimenomaan näin ei ole, vaan konfliktien mahdollisuus kasvaa. Tavallaan tämä on hyvin ymmärrettävää, koska eihän ristiriitojen määrällisen kasvun mahdollisuudesta voi seurata juuri muuta.

Huvittavaa tuossa oppikirjan lauseessa on hämärä sanamuoto "kohtaaminen opetti", ikään kuin opettaminen tapahtuisi subjektittomasti, "kohtaamisen" opettaessa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Viimeisestä kappaleesta: Eiköhän kirjoittaja ole tarkoittanut oppimista kokemuksista, kantapään kautta. Ei varmaankaan kannata saivartelemalla tehdä kärpäsestä härkästä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Kenties tässä "suvaitsevaistumisessa" on ajettu jotain muuta kuin sopuisuutta ; Sitä että arvopohja on muuttunut pluralistisemmaksi. Tämä muutos näkyy toki mm. lainsäädännöstä jne. Sanavalinta on tässä mielessä huono. Koska esimerkiksi Tapio Puolimatka on pluralisti. (On toki hyvin läheinen termi esimerkiksi arvorelativismille. Mutta Puolimatkaa nähden näkee että aika usein hänellä on kyllä arvorelativismin dissaus menossa. Osittain koska pluralismi on hieman eri asia. Osittain siksi että Puoliatka harrastaa ns. kaksoisstandardeja.)

Mutta historia nyt on ollut aina ideologista. Minulle opetettiin että kannattaa ottaa selvää onko opettaja kommunisti vai oikeistolainen. Sillä heille menee erilaiset esseet läpi. (Minun koulussa ollessa politiikka ei kiinnostanut oikein ketään ja se oli sellaista että oikeisto-vasemmisto merkitsi jotain lähinnä vanhoille kävyille. Nyttemmin tämä ero ja puoltenotto on muuttunut tärkeämmäksi.)

Historialle nähdäänkin usein arvoa lähinnä sitä kautta, että sillä halutaan tukea jotain maailmankuvaa. Usein tämä on ollut oikeistolainen kristillinen kansallistunnesävyttely. Usein tämä on ollut kommunistinen näkökulma menneeseen. Nykyään kaikki vähemmistöt yrittävät rakentaa omia vaihtoehtohistorioitaan tai näkökulmahistorioitaan. Ja koulu. No, ideologia on vaihtunut. (Ja nyt älähtävät ne joita vanhan systeemin oikeistoideologisuus ei haitannut pätkääkään. Koska ei tässä älähdyksessä ole yleensä kyse historian kunnioituksesta vaan siitä että tällä tuetaan omia poliittisia vihollisia eikä itseä. Voivoi kun ei yhteiskunnan yhtenäiskulttuuri enää olekaan omalla puolella. Voivoi. Kyyne. Itku. Vanha yhtenäiskulttuuri on tietenkin eri asia kuin tämä uusi heille. Kun ei saa olla enää vallassa vaikka on tottunut.)

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Yllättävintä oli oppia, että Suomessa oli 1800-luvulla "suurkaupunkeja."

Aikamoista pienkansallista itsetehostusta, ellei oppikirjassa sitten viitattu Pietariin, jolloin kirjoitukselta putoaisi perussuomalainen pohja pois.

Toimituksen poiminnat