KirjoituksiaSalosta

Suomalainen osaamismyytti kuopattiin lopullisesti

Ainakin 90 – luvun kultaisista menestysvuosista lähtien on hehkutettu suomalaisten erityisosaamista varsinkin ict:n alalla. Voi olla, että 20 vuotta sitten harvempi osasi naputtaa silloista yleellisyysesinettä, tietokonetta. Tänään on asiat toisin. Yksistään Kiinassa ja Intiassa valmistuu vuosittain koko Suomen väkiluvun verran uusia tarmokkaita insinöörejä valmiina valtaamaan paikkansa ankarilla globaaleilla työmarkkinoilla. Armoa ei anneta eikä pyydetä, motivaatio on ihan eri sfääreissä jos ja kun ympärillä ei ole pohjoismaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Ei tämä suomalaista huonoja tee. Nyt vain ollaan samalla viivalla liki koko maailman kanssa. Markkinat vain ovat kovat. Ei auta enää vaikka insinööri on työssään hyvä, markkinoinnin ja johdon toimitusjohtajaan asti tulisi olla tehtäviensä tasalla. Saa nähdä miten meidän käy.

http://www.iltalehti.fi/talous/201605250120936_ta.shtml

” Microsoft lopettaa lähes kokonaan puhelinten suunnittelun ja valmistuksen Suomessa. Samalla aikoo vähentää 1350 työntekijää.”

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Jussi Säntti

Suomessa ohjelmointia ei ole koskaan pidetty kilpailutekijänä puhumattakaan kilpailuetuna. Tai ehkä verotulojen edunsaajat ovat sellaista uskoneet.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Kiinassa ei tarvitse kuin soittaa puhelu niin saat parikymmentä jo lapsuudesta asti koodaamista opetellutta kirjoittamaan haluamasi toiminnon uusien lenkkareiden hintaan. Koodaaminen ei ole kilpailukykyistä.

Länsimaissa bisnessaumaa on luovassa työssä ja keksimisessä. Aasialaiset hallitsevat jo keksittyjen menetelmien täydellistämisen.

Jussi Säntti

Näin, jos ajatellaan vain hintaa. Mutta muutenkaan ohjelmoinnissa ei ole koskaan edes tavoiteltu teknistä etevämmyyttä eikä täten sitten saatukaan kilpailuetua. Ajankohtaisen matkapuhelinalan lisäksi esimerkistä käy terveydenhoidon ict.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä ennustan miten käy: Huomenna valitellaan sitä tuttua huutavaa työvoimapulaa, minkä seurauksena suomalaisten on tarpeellista kouluttaa paitsi kaikki omansa, myös ulkomaiden ihmiset "tietokonenikkareiksi", elleivät jo valmiiksi sellaisia ole.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suomi lähtee nousuun kun kaikista ex-nokialaisista ja turvapaikanhakijoista tulee koodareita. Ilmeisesti vain kuukausien kysymys...

Tosiasia on kuitenkin aina ollut, että väestöstä vain pienestä murto-osasta voi tulla hyviä koodaajia. Maailmalla niitä on tietysti enemmän, kuten myös keskinkertaisia ja huonoja. Suomalaisilla on lähinnä etuna se, että he puhuvat suomea...

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Toisaalta sitten on tällaisia uutisia, joita saisi olla enemmänkin:

http://yle.fi/uutiset/suomalaisyritys_nappasi_tv-j...

"Suomalaisyritys nappasi tv-jätti HBO:n – New Yorkissa olisi jo enemmän asiakkaita kuin voi ottaa
Suomalainen koodaus- ja designosaaminen ovat kovassa nosteessa New Yorkissa Yhdysvalloissa. Ohjelmistoyritys Reaktor on haalinut lyhyessä ajassa asiakkaikseen joukon merkittäviä amerikkalaisia yrityksiä."

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Voi tämänkin vääntää moneen kulmaan. Onko sillä nykymaailmassa mitään merkitystä mistä on lähtöisin vai onko se se osaaminen mikä ratkaisee, niin sen koodaamisen tässä tapauksessa kuin myyntiosaamisenkin saralla?

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Osaaminen on varmasti avainkysymys. Koodaaminen on nykyisin kansainvälistä ja parhaat viedään päältä. Toisaalta hyvä tiimihenki voi saada hyvän koodarin ylittämään itsensä ja tiimikin voi saada aikaan hyviä tuloksia, vaikka kukaan ei olisi ns. huippuosaaja.

Olen aika paljon miettinyt sitä että suomalaiset ovat keskittyneet liikaa insinööriyteen, eli rakentelemaan ominaisuuksia ja erilaisia virityksiä, mutta unohtavat käyttäjäkokemuksen joka on kuitenkin se myynnin perusta. Jos käyttökokemus on huono, kauppa ei käy. Tämä oli Nokian puhelinten ongelma. Niissä oli vaikka minkälaisia ominaisuuksia, mutta käyttökokemus ei ollut hyvä. iPhone sai aikaan kosketusnäytöllään ja yksinkertaisuudellaan WAU-efektin ja kauppa kävi ja käy edelleen. Samoin Android saavutti asemansa hyvän käyttökokemuksen avulla.

Tässä suomalaisella myyntimiehellä ja asiakaskokemuksesta päättävillä ihmisillä olisi mietittävää. Miten tehdä helppoja käyttöliittymiä, miten yksinkertaistetaan asioita. Jonkinlaista tähän suuntaan kulkemista olen huomaavinani uudessa sukupolvessa. Markkinat ovat nykyisin hyvin kansainväliset eikä uutta sukupolvea näytä vaivaavan pelko epäonnistumisesta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #8

En haluaisi olla ikävä ihminen. Ja ovathan nuo uutiset aina hyvää luettavaa. MUTTA! Reaktor, Supercell ja mitä ehkä tuleekaan ovat niin pieni osa menestyessäänkin, että ne kyllä tekevät tekijöistään vauraita mutta kansantaloutta ne eivät pelasta. On turha kuvitella, että viihteen, pelien tai muunkaan huiput ovat muuta kuin esimerkki.

Se, että Supercell kotoutti myyntivoittonsa yhteiskunnalle, on moraalisesti arvokasta. Valitettavasti vain tarvittaisiin 1000 Supercelliä. Ei sillekään markkinasegmentille sovi niin monta menestyjää.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani Vastaus kommenttiin #11

Olemme toki aika paljon ruotsalaisia ja jenkkejä perässä markkinointiosaamisessa ja brändien luomisessa.

Tänä aamuna kuuntelin työmatkalla radiosta juuri tätä aihetta käsittelevää keskustelua. Äänessä oli mm. Mikael Jungner. Hän mainitsi että johtamisessa ja markkinoinnissa olemme amerikkalaisia ja länsinaapureita perässä. Olemme keskittyneet liikaa insinööriyteen ja unohtaneet myynnin. Eurooppalaiset ovat ilmeisesti muutenkin huonoja markkinoimaan.

Silti hän ei ollut heittänyt kirvestä kaivoon. Näihin aloihin satsaamalla muutos on saavutettavissa jollain aikavälillä. Siksi en heittäisi vielä toivoa nurkkaan. Uudella sukupolvella ei ole niin synkkiä muistoja kuin edellisellä. Pikku hiljaa kasvatusmenetelmät ja johtaminen ja markkinointi kehittyvät. Lite bättre kuten Curre Lindström sanoisi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niinhän ex-pääministeri Lipponen aikoinaan hehkutti, Suomi ei tarvitse muuta teollisuutta kuin it-teknologiaa.

Jussi Säntti

Siinä se Suomen ongelmien syy, ylimielisyys.

Toimituksen poiminnat