*

KirjoituksiaSalosta

Naistenpäivä meni, poistetaan kotihoidontuki?

Nyt ne norjalaisetkin sanovat sen. Alle kolmivuotiaiden lasten äideillä on Suomessa Pohjoismaiden alin työllisyysaste. Eikä tämäkään riitä, vaan he väittävät, että tämä on tärkeä tekijä siinä, että suomalainen nainen ei etene johtotehtäviin. Luoko kotihoidontukijärjestelmä sen kuulun lasikaton uralle? Pitäisikö järjestelmää muuttaa, jopa poistaa koko kotihoidontuki kuten norjalaiset sanovat?

OECD:n maaraportti kertoi suorasanaisesti saman asian jo tammikuun lopulla. Moneen otteeseen.

“Äitiysloma ja -tuet vähentävät työssäkäyntiä naisten parissa ja haittaavat työnäkymiä, leventävät sukupuolten välistä kuilua.”

Tältä osin lappu meni kuuroille korville vaikka muuten sitä kiiteltiin.

Hallitusta on moitittu kaiken muun lisäksi tasa-arvo kysymyksistä. Viime päivinä koko Suomi on tullut tietoiseksi PAM:n, naisvaltaisen liiton, kannoista. Taas naisilta viedään. Uusi tasa-arvo ohjelma on perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla viimeistelyä vaille valmis. Sen pitäisi tuoda konkreettisia muutosehdotuksia epäkohtiin  sillä,

STT:

- Hallituksen leikkauspäätöksillä sekä erilaisilla maksukorotuksilla on kaikilla sukupuolivaikutuksia, mediatutkija, professori Anu Koivunen muistuttaa.

-Pienet palkat ja vanhempainvapaista johtuvat poissaolot työelämästä johtavat naisten köyhyyden lisääntymiseen eläkkeellä.

Professorin huoleen toivon mukaan uusi ohjelma puuttuu. Mutta mitähän jälkimmäiselle toteamalle voisi tehdä? Vain Suomessa on kotihoidontukijärjestelmä. Se ei ainakaan edistä tasa-arvoa ja se suoranaisesti haittaa naisten urakehitysmahdollisuuksia. Esim. Meillä Salossa puututtiin subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja kaupunginvaltuusto päätti rajata tuntimäärän 20h/viikkoon mikäli vanhemmat ovat kotona. Tämä ei kuitenkaan ole se ongelma. Mikäli töitä on pitäisi isän ja äidin niitä myös tehdä, olla töissä. Ja varsinkin äidin. Tämän toteaminen vain tuntuu saavuttaneen tabuaseman Suomessa vaikka yleisellä tasolla päivä jos toinen otsikoidaan työllisyydestä ja Suomen karmeasta huoltosuhteesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Täyttä tuubaa koko norjalaisten sanomiset.Maa jossa lapsiperheille tulee etuja ikkunoista ja ovista,ja jossa yksinhuoltaja elää paremmin kuin suomessa keskiluokkainen.
Norjassa kannattaakin juuri lapsia tehdä,nainen kun on raskaana saa valita jatkaako yöduunia,vai päiväduunia samalla liksalla ja eduilla,naisille on tuolikin duunipaikassa joka on oikein raskaana olevan tarpeisiin :voi levähtää duunin ohessa,jos siltä tuntuu.

Norja jolla on rahaa kuin roskaa,ja jossa ei köyhiä ole,on aivan eri asia kuin suomi,joka euronsa ja 1940 yrityslakiensa ja työttömien sanktio,rangaistus ja nöyryyttämispolitiikallaan aina vaan jatkaa vanhaa rataansa.Suomella on eurokin vielä riesanaan.

Muissa sivistyneissä maissa on yhden luukun systeemit,ja suomessa vasta keskustan Hyssälän kivikaudella es.KELA on suunnitellut 2-3 v,toimeentulotuen perusosaa kelan hoitoon..

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Mitä tulee tuohon OECD:n jossa entiset poliitikot istuvat laatimassa tilauksesta raporttejaan ,kuten es.keskustan entinen kiviniemi suojatyöpaikassaan,eipä paljon kehumista.

Suomessa on 700 000 työtöntä,oikeasti,eli jokainen tajuaa ilman verorahoilla kustannettuja "tutkimuksiakin"ettei uraputki aukene kaupan kassalle,joka osa-aika duunissa tai nollasopparilla ollessaan jää äitiyslomalle,ja duunia ei olekkaan enää sen jälkeen.

Kun kouluja käyneetkin joutuvat hanttihommiin,ja nuoria on 70 000 syrjäytymisuhan alla,ja suuri määrä jo kaiken yhteiskunnan ulkopuolella,voi,voi.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ainahan asiat ovat vähän monimutkaisempia kuin tälläinen vähemmän kotona , enemmän töissä - skenaario kertoo. Mutta kai niissä nyt, tässäkin tapauksessa, jokin pointtikin on takana.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Pointteja pohdiskellessa kannattaa muistaa, että puoli ihmiskuntaa on kyvyttömämpi kuin se toinen puoli, ja enemmistö niistä kyvyttömämmistäkin on jossain töissä. Kyvyttömillä nimittäin saattaa aina silloin tällöin esiintyä kyvyttömiä pointtejakin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Pointit olivat

1)Edes muissa Pohjoismaissa ei ole samankaltaista kotihoidontukijärjestelmää kuin SUomessa.
2)Suomessa pienten lasten äideillä on selvästi matalampi työllisyysaste kuin muissa Pohjoismaissa.

Suuriinpiirtein kaikki muu on sitten spekulaatiota eli mitä tämä nyt sitten tarkoittaa, mitä se tarkoittaa kansantaloudellisesti, onko asia hyvä vaiko huonol lasten kannalta kun unohdetaan raha ja niin edelleen.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #8

Eivät nuo ole mitään "pointteja", vaan irrallisia havaintoja. Kun huomioidaan, että esim. Ruotsissa perhe joutuu korkeintaan maksamaan 6% tuloistaan päivähoitomaksuina (jos lapsia on kolme tai enemmän), on työn vastaanotto aina järkevää, jolloin tietenkin äidit uskaltavat mennä töihin. Suomessa päivähoitomaksut ovat jo aiemminkin olleet niin holtittomia, ettei niihin ole varaa muilla kuin hyväosaisilla, ja nyt niitä ollaan nostamassa vielä entisestäänkin. Aiempaa useamman on tulevaisuudessa pakko jäädä kotiin lasten kanssa. Jos täällä ei olisi edes kotihoidontukea, ei juuri minkään monilapsisen perheen vanhempien kannattaisi tehdä mitään töitä, koska toimeentulotukeen olisi töitäkin tehdessä pakko turvautua sen kaikessa nöyryyttävyydessä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #12

Nämä 'irralliset havainnot' on kirjattu hallitusohjelmaankin kohtaan työllisyysastetavoite 72%. Luku sinänsä on epärealistinen. Mutta osaselittäjä
Suomen matalaan nykylukuun 66,8% on pienten lasten äitien pitkä kotonaolo. Tällaista tämä taloustieteen prosenttitaide on. Mutta kuten kirjoitat jos Suomen tilannetta kuvittelee tältä osin parantavan on se aika monen osatekijän summa, niitä töitä ensinnäkin pitäisi olla, päivähoitoon olisi tuettava enemmän, sen tulisi olla entistä joustavampaa, eri tavoin halvempaa (vähennykset , pienempi maksu) ja niin edelleen eli tältäkin osin tavoite pikemminkin karkaa entistä kauemmas, kuten sanot, hallituksen päätösten takia.

Kalervo Kyyrönen

Heitän yhden kysymyksen,kunpi tulee yteiskunnalle halvemaksi hoitaa ne lapset kotona esim:3-5 ikävuoteen kun hoitaa päiväkodissa,onko tietoa?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Riippuu siitä miten lasketaan. Yhteiskunta kuluttaa ainakin kaupungeissa tyypillisesti yli tonnin kuussa hoidettavaa lasta kohden, eli aikamoiset tulot pitää vanhemmalla olla, jotta hänen verovaroistaan edes lastenhoito saataisiin kustannettua. Mutta toisaalta hyvien koulutettujen työntekijöiden osaamisen tuhlaaminen kotona yhden tai parin lapsen kanssa ei myöskään ole yhteiskunnan etu, kun päiväkodissa yksi (yleensä koulutettu) hoitaja hoitaa neljää alle 3-vuotiasta kerralla, jolloin 2-3 vanhempaa pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan töissä. Jos huomioidaan näiden kaikkien yhteiskunnalle tuottama lisäarvo, päästään tulokseen, jossa yhteiskunnan kannattaa maksaa laadukkaasta päivähoidosta.

Yleensä tämä tietenkin reaalielämässä toimii ihan tarkoituksenmukaisesti: kouluttamattomat vanhemmat jäävät kotiin, ja koulutetut taas palaavat nopeasti töihin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Hyvä kysymys. Tällaisia vertailuja ei Suomessa harrasteta. Hoito maksaa ja jotain saa takaisin veroina ja maksuina kun ko. henkilö on töissä. Tukia saa toki kotona oloonkin mutta tällöin ei tule muita kuluja yhteiskunnalle. Tällainenkin laskelma olisi mielenkiintoista nähdä eikä aina vain kinata yhdestä osatekijästä, esim. tuijottaa sitkeästi vaikka vain siihen työssäkäyntiprosenttilukuun.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tässä tutkimuksessa vertailtiin myös naisjohtajien osuutta johtoportaassa kaikissa pohjolan maissa. Kävi ilmi, että Tanskassa, jossa lapset viedään mahdollisimman aikaisin päivähoitoon, alle vuoden ikäisinä, on kuitenkin paljon vähemmän naisjohtajia kuin Suomessa, joten tämä nyt taas ei korreloi. Aina löytyy sellainen tutkimus, jonka haluaa politiikkaansa tukemaan, tai niitä voi myös tilata, kuten tässä jo mainittiin. Suomen mediassa tämä tutkimus huomioitiin oikein huutomerkin kanssa, eli sitä täällä halutaan. -OECD:tä kiinnostaa kuitenkin vain talous, ei niinkään hyvinvointi. Ja jos työtäkään ei ole, miten tätä edes käytännössä voisi panna toimeen? Ei, kiitos!

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mitäs kun mun mielestäni sen kodinhoitotuen voi käyttää myös mies? Itse en aikoinani penniäkään kodinhoitotukea käyttänyt joten ei ole henk koht kokemusta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Keskimäärin käyttää kuitenkin nainen joka johtaa sitten tällaisiin tuloksiin ja mahdollisiin johtopäätöksiin. Tasa-arvoa varmasti edistäisi, että työ menisi tasapuolisemmin, siis kotona lasten kanssa, enkä oikein vuonna 2016 usko näihin vanhan polven "mies ei voi jäädä moiselle" selityksiin mikäli niitä nyt enää edes kehdataan käyttää.

Toimituksen poiminnat