KirjoituksiaSalosta

OECD:n suositus: naiset töihin

  • Pohjoismaiden huonoin työllisyysaste
    Pohjoismaiden huonoin työllisyysaste

Juuri kun komissaari Jyrki Katainen kävi meitä patistelemassa saamaan maamme nousu-uralle tuli hetiperään Mari Kiviniemi, OECD:n apulaispääsihteeri, kertomaan, että naiset tulisi saada töihin. On raportissa toki monta muutakin kohtaa, mutta tämä oli ainakin itselle uutta tietoa, miksi ko. kohdan nostan tässä esiin.

Ongelma:

“Parental leave and the home care allowance reduce labour force participation among Finnish women in child-bearing age and enrolment in early childhood education. They tend to affect career prospects for women, thereby widening the gender pay gap.”

--->>>

“Reduce the combined duration of parental leave and the home-care allowance to encourage female labour market participation.”

Äitiyslomaa ja -etuuksia tulisi lyhentää & pienentää.

Tarkemmin:

“The employment rate of Finnish women (68%) is close to that of men (69%) but considerably lower than in the other Nordics. Despite a second place in the Global Gender Gap Report, only 24% of science, technology, engineering and mathematics students are female. Furthermore, the Finnish labour market is gender-segregated. Just 30% of legislators, senior officials and managers are female, and women are 70% more likely than men to be in part-time work (WEF, 2014), contributing to a gender wage gap of 19% (Eurostat, 2015a). Labour force participation among Finnish mothers with children below six years of age is the lowest in the Nordics, almost 20 percentage points below that of Sweden and Denmark (Eurostat, 2015b). The home-care allowance and the associated supplements reduce work incentives, especially for women with low potential earnings, since it offers a flat rate subsidy for staying at home (Figure 19, Panel A). Indeed, the cost of childcare, taking into account the loss of benefits when working, is the highest among the Nordics (Panel B)”

Vaikka naisia ja miehiä kuuluu työvoimaan melkein yhtä paljon on naisten lukumäärä huomattavasti pienempi kuin muissa pohjoismaissa. Suuri osa ns. Vanhoista miesten töistä kun on kadonnut muhin maihin. Alle 6- vuotiaan lapsen äiti on 20% todennäköisemmin kotona kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

Tämä on yksi selitys miksi Suomen työvoimapalkki on muiden pohjoismaiden perässä. Korostan, ei tietenkään ainoa syy. Hallituksen tavoite, tämän ja edellisten, on ollut saada työvoiman luku vastaamaan muita Pohjoismaita ja työttömyys siedettävälle tasolle. Tavoite on 72% työllisyys ja 5% työttömyys vuoteen 2019 mennessä. Moiseen ei usko edes OECD. Jotta tavoite olisi edes teoriassa mahdollinen, on yksi haaste saada pienten lasten äidit töihin suuremmissa määrissä kuin nytten. Ei ihan helppo poliittinen tehtävä tämäkään.

                                                   [Se, että niitä töitä ei ole on toinen aihe.]

 

http://www.oecd.org/eco/surveys/Overview-OECD-Finland-2016.pdf

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Töitä on enemmän kuin työttömiä. Niitä pitäisi vain osata etsiä muualtakin kuin työkkäristä. Maailmaa muuttuu.

http://yle.fi/uutiset/sitran_hatkahdyttava_paljast...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

En ole aivan vakuuttunut raportista taikka VM:n ja Stubbin vastauksesta siihen. Ongelma toki on ilmeinen, mutta teot puuttuvat. Mikäli lähtee siitä että niitä
töitä nyt olisi.

- OECD:n keskeinen viesti Suomelle on, että meidän täytyy saada yhä useampi suomalainen työelämään, jotta voimme pitää kiinni hyvinvointimallistamme. OECD:n mukaan se edellyttää työn verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, osaamisen kehittämistä ja työmarkkinoiden joustavuutta. Olen analyysistä samaa mieltä. Siksi hallitus on asettanut työn etusijalle päätöksenteossaan, Stubb sanoo.

OECD:n mukaan työttömyysjaksot Suomessa venyvät, koska etuudet ja aktivointitoimet eivät kannusta nopeaan paluuseen työmarkkinoille. Suomen haasteena ovat esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyys, perhevapaiden vaikutus naisten työllisyyteen, työnteon korkea verotus sekä liian tiukat pätevyysvaatimukset ja työntekijöiden osaamisen sopeuttaminen muuttuneisiin rakenteisiin.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos suomi aikoo saada kaikkinaiset töihin keinoja kaihtamatta niin silloin kannattaa luopua suunnitelmista perustulosta joka on havaittu tukevan ja lisäävän kotiäitiyttä naisten vapaasta tahdosta. Tietysti naisten töihinpakottaminen tai sen suutainen ohjaaminen pakkokeinoin on kyseenalaista ja kysyy moraalia.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Ihme ettei naisilla ole täystyöllisyyttä kun palkkaakin voi maksaa 25% vähemmän kuin miehille.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itseasiassa naisten 80 senttiä on 8-12% pienempi miestenpalkasta ja johtuu siitä että yhä naisten suosimilla aloilla on pienempi palkkaus kuin miesten suosimilla aloilla. Lisäksi naisten aloilla työ on osapäiväistä kun taas miehillä kokopäiväistä. Eli miesten euroa tulee laskea vielä loput 10% jotta molempien euro olisi 80 senttiä.

Toimituksen poiminnat