KirjoituksiaSalosta

Kunnalliset palkanalennukset ja niiden vaikeus

Kuntien menoista liki puolet koostuu henkilöstömenoista, suomeksi palkoista sivukuluineen. Liki koko potti on pinnalla olevaa sotea ja pisa Suomen sivistystointa.

Kun yrityksellä menee huonosti on sen käytettävissä monenlaisia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseen. Jos mitään ei tehtäisi häämöttäisi konkurssi edessä joka ei voi olla kenenkään etu. Yritys voi lomauttaa, irtisanoa ja sopia monenlaisista tilapäisistä järjestelyistä henkilökunnan kesken.

Kun kunnalla menee huonosti sen käytettävissä on vain niukasti vaihtoehtoja. Jos mitään ei tehtäisi rikottaisiin kuntalakeja ja päästäisiin valtion holhoukseen joka ei voi olla kenenkään etu. Kunta voi lomauttaa, irtisanoa mikäli viiden vuoden irtisanomissuojaa ei kunnassa ole ja koittaa sopia tilapäisista järjestelyistä henkilökunnan kesken.

Valtio taas tekee mitä lystää.

Kun yrityksellä menee huonosti se supistaa toimintojaan menekkiä vastaavaksi tai tehostaa toimintaansa muuten.

Kun kunnalla menee huonosti tilanteen korjaaminen tulee haastavaksi. Kun toimintoja koittaa supistaa tai muuten tehostaa  organisaatiota tulee nopeasti sivalletuksi lakikirjalla sormille. Tehtaan voi laittaa joksikin ajaksi kiinni, kuntaa ei. Lomauttaminen osoittautuu täten kaikkein huonoimmaksi vaihtoehdoksi toisin kuin yritysmaailman puolella. Sormille isketty lakikirja muistuttaa, että toisin kuin tehtaan väkeä ei kunnassa voi koko henkilökuntaa lomauttaa, se on hyvin epätasapuolinen toimi. Koska toimintoja ei voi lopettaa edes päiväksi, tulee lomautukset ripotella sinne tänne jolloin se heikentää ja vaikeuttaa toimintoja koko vuodeksi toisin kuin tehtaassa joka voi 2 viikon yhtäjaksoisen lomautusajan jälkeen jatkaa toimintaansa normaalisti.

Irtisanominenkin on vaikeaa. Kuntalaisten kysyntä toimintojen perään ei suinkaan ole supistunut vaan se on yhä kasvamaan päin väen ikääntyessä. Yhä vähemmällä väellä voi hoitaa yhä enemmän lakisääteisiä toimia mutta väistämätön seuraamus tästä on palvelun tason heikkeneminen. Tehtaan koneesta voi koittaa nuppia vääntämällä saada enemmän irti mutta sama idea ei toimi terveyskeskuksen hoitajan nupin suhteen.

Selväksi parhaaksi vaihtoehdoksi jää kuntatyöntekijöiden palkkojen tarkastelu.

Kuntatyönantaja: Salo ei voi sopia henkilökohtaisista palkanalennuksista

 

Kuntatyöntekijä  saa harvoin päättää omista asioistaan kuten hetkellisestä palkka-alesta yli tes:in olevasta osasta josta tällä kertaa oli kyse. Tai juuri mistään muustakaan kunnan leivissä. Ammattiyhdistysliike ja sen pääluottamusmiehet päättävät heidän puolesta ja he ovat palkka-ale ideaa vastaan.

”Koska politiikot eivät pysty päättämään palvelurakenteesta he käyvät henkilöstön kimppuun”, kommentoi paikallinen JHL:n luottamusmies.

Palvelurakenne ei pyöri itsekseen vaan se koostuu palvelun tuottajista, kunnan työntekijöistä. Lomauttaminen tarkoittaa että palvelu tuotetaan vähemmällä väellä. Samoin irtisanomiset. Hetkellinen progressiivinen parin prosentin palkka-ale ei heikennä palvelun laatua, mutta pienentää työntekijän kukkaron kokoa hetkellisesti ja pieniltä osin.

Hetkellinen progressiivinen palkanalennus on kuntalaisen, palvelunkäyttäjän kannalta paras ratkaisu, koska palvelu laatu ei tällöin kärsi. Hetkellinen progressiivinen palkanalennus on lomautusten kohteeksi joutuville työntekijöille parempi vaihtoehto, koska lomatuspäivien kohdalla tili näyttää nollaa. Hetkellinen progressiivinen palkanalennus on kaikille työntekijöille parempi vaihtoehto kuin tulla irtisanotuksi.

Johtopäätökseksi jää, että lakikirjan suojassa oleva osa kuntatyöntekijöitä määrää ja ei tingi eduistaan. Ne joilta suoja puuttuu eivät ole paremmassa asemassa koska käsky käy päämajan ay-johtajan toimesta. Itse palvelu ja sen toimiminen jää vaille huomiota.

Helppo ratkaisu olisi jälleen kerran punaviivailla lakikirjaa ja sorvailla kunnallista pääsopimusta. Vaikeampi tie on sitten alkaa hutkia lakikirjalla takaisin. Tämä on Salon tie. Onko kunnallisen palkka-aleen mahdottomuus sittenkään Mooseksen tauluun hakattu fakta vai löytyisikö jotain muita vaihtoehtoja?

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3091217/kuntien-lomautukset-nelinkertaistuvat-ensi-vuonna

Paikallinen säästösopimus kelpaa harvoin

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen valitteli järjestönsä tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona, että henkilöstöjärjestöt ovat suostuneet vain harvoin sopimaan henkilöstösäästöistä paikallisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Pekka Heliste

Kuntien henkilöstön keski-ikä on korkea, puolet henkilöstöstä on +50-vuotiaita. Se merkitsee suurta luonnollista poistumaa, vähintään 5 % vuodessa

Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on henkilöstöä n 40000 ja siitä poistuu n 2200 vuodessa eli viidessä vuodessa 11000 eli henkilöstön vähentäminen n 25 % viidessä vuodessa on mahdollista.

Viidne vuoden irtisanomissuoja ei takaa, että henkilöllä säilyy entinen työ ja palkka.

Niinpä kunnat voivat ratkoa palvelurakenteen ongelmat uudelleenkoulutuksella. Erityisesti korkeakoulutettujen uudellensijoittumiseen vaikuttaa se, että sama koulutsu soveltuu varsin laajasti erilaisiin tehtäviin, vain lääkärin ammatti on tiukasti suojattu

Ja työsopimuslain mukaan työnanatjalla on laaja uudelleenkoulutusvelvoite enne kuin henkilö voidaan irtisanoa.

Uudelleenkoulutuksesta/sijoituksesta kieltäytyminen on työstäkieltäytymiseen verrattava työsuhteen putkuperuste, joten viiden vuoden raja ei koske tällaisia tapuksia.

Kunnallisen sektorin lepsu johto on suurin syyllinen tilanteeseen, ei luottamusmiehet

Henkilöstö ei voi kieltäytyä työsopimuslain mukaisista toimenpiteistä

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Kuntien henkilöstön keski-ikä on korkea, puolet henkilöstöstä on +50-vuotiaita. Se merkitsee suurta luonnollista poistumaa, vähintään 5 % vuodessa

Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on henkilöstöä n 40000 ja siitä poistuu n 2200 vuodessa eli viidessä vuodessa 11000 eli henkilöstön vähentäminen n 25 % viidessä vuodessa on mahdollista."

Ei mene tasaisen käyrän mukaan ja koskee usein aloja joihin on pakko ottaa uusi ihminen tilalle. Jos on ns. tilanne päällä ei kunnassa jouduttu tekemään talouden sopeutumissuunnitelma on pakko toimia ja heti.

"Viidne vuoden irtisanomissuoja ei takaa, että henkilöllä säilyy entinen työ ja palkka."

Työ ei säily mutta palkka on sitten monimutkaisempi juttu.

"Erityisesti korkeakoulutettujen uudellensijoittumiseen vaikuttaa se, että sama koulutsu soveltuu varsin laajasti erilaisiin tehtäviin, vain lääkärin ammatti on tiukasti suojattu"

Kunnan lapuilla ja osaamisella pääsee useasti ja helposti yksityisen leipiin korkeakoulutetun porukan osalta. Esim. Salon koko sivistystoimen johto on hakenut ja saanut töitä muualta turvatakseen tulevan. Heillä on aika hyvä neuvottelutilanne. Tottakai jokainen, asemasta riippumatta, hakee muuta työtä ja muualta mikäli on irtisanomisuhan alla.

"Kunnallisen sektorin lepsu johto on suurin syyllinen tilanteeseen, ei luottamusmiehet"

Syyllinen on naurettava kuntalaki kädet sitova KVTES jota luottamusmiehet vain noudattavat. Ei se tyhmä joka pyytää vaan se joka nimensä jokaiseen hölmöön paperiin on laittanut.

Pekka Heliste

Olet tyypillinen persu: Paljon uhoa,mutta kun jotain pitäisi saada aikaiseksi niin alkaakin itku ja syyllisten etsiminen muista.

Persuista on vain repijöiksi ja räksyttäjiksi,mutta ei asioiden ratkaisijoiksi.

Kuntasektorin poistuma on sen verran suurta,että vaihtelu ei ole valtavaa ja ennenkaikea se on hyvin ennustettavaa,sillä pääväylä on vanhuuseläköityminen.

Sen vuoksi jokainen poistuva näkyy raporteissa vuosia ennen tapahtumaa.

Persuilla puheet ovat parasta,tekoihin heist ei ole

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #3

Ilmeisesti pullo on avattu. Persu ei tee talousarvioita. Salossa sen tekee talousjohtaja Seppo Juntti jonka osaamista arvostetaan kaupungin ulkopuolellakin.

Ensi vuoden talousarvion henkilöstömenojen kohdassa lukee -8,5 miljoonaa euroa. Säästötarve perustuu kuntalain 65§ mukaiseen taloussuunnitelmaan vuosiksi 2014-17 jonka jälkeen olisi pakko päästä plussan puolelle. Ei tässä ole aikaa odotella eläköitymistä jota Salossakin tietysti tapahtuu.

Mikäli aihe kiinnostaa niin opiskele sitä enemmän ja uhoa vähemmän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #4

Vasemmiston kannattajat vaikuttavat kovin ärhäköiltä käymään persujen kimppuun, johtuisikohan tyytymättömyydestä omaan puolueeseensa joka nyt kuitenkin on hallitusvastuussa tekemässä omaa politiikkaansa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #4

En minä puhunutkaan budjetista, tehköön kuka osaa.
Mutta päättäjien tehtävä on päättää miten talous tasapainotetaan.

Vai onko sekin delegoitu talousjohtajalle kun taito ja kyky ei valtuustossa/hallituksessa riitä ?

Silloin nousee esiin kysymys, mitä me temme poliitikoilla, jotka kykenevät vain itkemään ja juoksemaan virkamiesten selän taakse ??

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #7

Päädyit sitten takaisin alkuun. Talous on saatava tasapainoon koska laki sanoo niin. Ja se on tehtävä nyt. Se tehdään karsimalla menoja. Isoimmat menoerät ovat palkkakustannukset ja sivystys+sote. Palkkakustannusten pienentämisen huonoin metodi on lomautusten tie joka on puolella Suomea edessä. Muita vaihtoehtoja ei taas jää koska on se lakikirja, eduskunnan vastuunpakoilijat ja ay-liikkeen raamattu estämässä kaikkia järkevämpiä ratkaisuja.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

http://www.sss.fi/uutiset/565031.html

Salon kaupungilla on paljon kuusikymppisiä työntekijöitä, jotka ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Kaupungin talousosaston tekemän selvityksen mukaan vajaat 400 työntekijää on täyttänyt tai täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Kaupungilla on kaikkiaan noin 3 200 vakinaista työntekijää.

Kuusikymppisistä noin 151 työskentelee sosiaali- ja terveystoimessa, 121 sivistystoimessa, 81 teknisessä toimessa ja vain 11 hallinnossa.

Noin 110 kaupungin työntekijää jää eläkkeelle vuosittain. Henkilöstöä on pyritty vähentämään eläköitymisen myötä.

Salon hyvinvointipalveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaan mukaan palveluverkkoa on karsittava kovalla kädellä, jotta henkilöstömenojen leikkauksessa päästään eteenpäin.

Pekka Heliste

Eli jo eläköitymällä poistuu kolmessa vuodessa jo 10 % väestä

Rahana se on jo yli tuon 8,5 miljoonaa joten nollatulos saavutetaan tekemättä oikeastaan mitään.

Minulla on kokemusta julkisen sektorin saneeraamisesta, entisessä laitoksessa, johon tulin töihin, oli 70-luvun lopussa n 20000 henkeä ja 90-luvun alussa enää 6300

Silloin virkamiehen irtisanomissuoja oli vielä korkeampi ja niinpä voitiin irtisanoa vain ne , jotka kieltäytyivät uusista tehtävistä ja uudelleenkoulutuksesta.

Ketään ei ulkoistettu,se ei ollut silloin muotia,
Kaikki halukkaat sijoitettiin ja uudelleenkoulutettiin.Koulutuskin tapahtui omalla ajalla, toki työnantaja järjesti ja tuki koulutusta, kuten laki jo silloin edellytti.

Eikä ay-liike pistänyt vastaan, sillä luottamus johdon ja työntekijöiden välillä oli hyvä.

Ei se yksityinenkään voi saneerata kuin pienen palan kerrallaan.Vaikka irtisanomiset ovat näyttäviä ja suuria niin vähenemä on kuitenkin vuodessa vain 5 % luokkaa.

Toimituksen poiminnat